Laihduttaminen yritysaikana

Tämän piinallisen kahden viikon odotuksen aikana (btw, DPO10/11, ei oireita) olen pohtinut, että mitä kaikkea voisin tehdä lisätäkseni onnistumisen todennäköisyyttä. Toivoni tämän kierron suhteen on jo siis melkolailla mennyttä, joten yritän suunnata katsetta tulevaan, jotta menkat (jotka olisivat siis plussan jälkeen seuraavaksi parasta) eivät tuntuisi niin pahalta.

Faktahan on se, että olen ylipainoinen. Olen 173 cm pitkä ja painan jotain 83-84 kilon väliltä. En omasta mielestäni ole mikään ihan hillitön plösö, mutta jos olen ihan täysin rehellinen itselleni, en myöskään näytä niin hyvältä kuin jossain harhakuvissa kuvittelin näyttäväni.

Lopullinen tavoitteeni olisi päästä normaalipainoon, jonka yläraja taitaa olla jossain 75 kilon hujakoilla. Yli 80-kiloinen olen ollut jo varmaan noin puolitoista vuotta, joten olen ”kotiutunut” tähän ylipainoon vähän turhankin hyvin. Ensimmäinen välitavoitteeni on alle 80 kilon paino, josta haluaisin hiljalleen jatkaa tuonne normaalipainoon. Realistisesti ajateltuna noin 72 kiloa on pienin paino jossa haluan/pystyn olemaan ilman, että elämäni muuttuu jatkuvaksi kärvistelyksi. En ole rakenteeltani linnunluinen ja geenistöltäni läpipasko, joten jos haluan nauttia edes jotenkin elämästä, on minun turha tavoitella kuuskymppisiä tai ainakaan siellä pysymistä.

Ylipainostani huolimatta olen onneksi täysin terve. Olen käynyt kattavissa labroissa parin kuukauden sisällä ja kolesterolit, verensokerit, maksa-arvot ja kaikki muutkin ovat hienosti viitearvojen sisällä. Nyt olisi siis oivallinen aika viilata hieman läskiä veks, kun kroppa on vielä terve ja toimiva.

Suurimmat syyt läskeihini ovat erityisesti karkit, roskaruoka ja viini. Varsinkin nyt korona-aikana mäkkärin autokaista on tullut aivan liian tutuksi ja ruoanlaitto on tuntunut järkyttävän suurelta haasteelta. Suklaata on tullut syötyä jo pidemmän aikaa oikeastaan päivittäin ja viinilasillinenkin maistuu useamman kerran viikossa.

Liikuntapuoli on ihan kunnossa, käyn kävelyllä lähes joka päivä ja normaalitilanteessa käyn kuntosalilla noin kolmesti viikosta. Lihaskunnon kanssa täytyy kyllä skarpata nyt, kun salille ei pääse. Pienessä asunnossa jumppaaminen on jotenkin ankeaa ja vaivalloista, joten sitä tulee tehtyä harmillisen vähän. Onneksi sentään nuo kävelylenkit maistuvat, niin ei ihan pääse laiskistumaan.

Mutta siis. Ensimmäinen askel on karkkien, roskaruoan ja viinin poisjättäminen. Koska en usko totaalikieltäytymiseen missään asiassa, sallin itselleni yhden herkuttelupäivän viikossa. That’s it. Muina päivinä karkit pysyy kaupassa, keittiön uuni lämpimänä ja hampparit mäkkärissä.