Raskausoireet rv 7-8

Raskausviikko yhdeksän tulee taputeltua tänään, joten ajattelin palata hieman viikkojen 7 ja 8 fiiliksiin. Postaustahti on hiljentynyt hieman sen vuoksi, että olen ollut juhannuksen jälkeen aivan äärettömän väsynyt. Työpäivästäkään en selviä kellahtamatta sänkyyn useampia kertoja päivän aikana (jotain hyvää koronasta, kiitos etätyöt!) ja duunipäivän jälkeen yhtään minkään tekeminen tuntuu ihan mahdottomalta. Onneksi nuo jäätävät helteet nyt loppuivat ainakin toistaiseksi, koska ne puristivat aivan viimeisetkin mehut irti minusta. Mutta joo, nyt rv 7-8 tunnelmiin.

Seiskaviikon ensimmäisenä päivänä kävin ekan kerran ultrassa ja siellä todettiin sykkivä sydän oikeassa paikassa. Viikolla kuusi alkanut lievä verenvuoto jatkui seiskaviikolle, mutta loppui täysin kasiviikolla. Vuoto oli siis yhtenä päivänä kirkasta verta ja useampana ruskeaa tuhrua, mutta vuoto oli siis hyvin niukkaa kaikkina kertoina. Tämämn jälkeen verta on tullut vain yhden kerran ja sekin oli hieman rajumman seksin jälkeen. Tuo vuoto vaikutti puhtaasti siltä, että kohdunnapukka/mikä onkaan vain ärsyyntyi puuhasteluista.

Alkuraskautta riivanneet kovat vatsakipukohtaukset loppuivat lähes kokonaan näillä viikoilla ja ainoastaan juhannuksen tienoilla sain yhden kovemman kipukohtauksen.

Merkittävin turvotus katosi myös juhannuksen jälkeen, eli kasiviikon loppupuolella. Maha ei ole enää pallo 24/7 vaan näytän osan ajasta jopa ihan normaalilta! Vatsa edelleen kyllä turpoaa iltaa kohden, mutta alkuraskauden pallomahaa ei ole hetkeen näkynyt.

Etova olo jatkuu ja en olekaan laittanut ruokaa lainkaan viimeiseen kolmeen viikkoon. Ajattelin hiljalleen skarpata tämän asian kanssa, etten synnytä sitten helmikuussa jotain kolmen kilon big maccia.

Väsymys on edelleen aivan järkyttävää. Olen yrittänyt mennä aikaisin nukkumaan, mutta minulla on joko hieman vaikeuksia nukahtamisen kanssa tai sitten heräilen useaan kertaan aamuyön aikana. Viikonloput ovat hieman helpompia, koska saa nukkua rauhassa sinne ysiin/kymppiin asti eikä tarvitse herätä herätyskelloon.

Mitään uusia, ihmeellisiä oireita ei siis ole ilmaantunut vaan vanhat oireet ovat joko kadonneet tai muuttaneet muotoaan. Olo ei tunnu enää niin raskaanaolevalta ja toisina päivinä kyseenalaistankin koko raskauden. Toivon vain, että pahoinvointi ja väsymys helpottaisivat, jotta pääsisin taas takaisin salille ja ihmisten ilmoille. Postausaiheita minulla on vinot pinot perhevapaiden jakautumisesta siihen, kuinka ajattelimme selvitä vauva-arjesta postimerkin kokoisessa kaksiossa, mutta palaan näihin, kun saan raavittua hieman energiaa jostakin.

Vastaa